Ajoin itseni tosi pahasti burnouttiin ennenkuin tajusin, että jossain asioissa voi ehkä pyytää myös apua, että mä en nyt pysty ihan kaikkeen yksin. Tajusin tän siis vasta siinä kohtaa, kun yöt meni valvoen, stressasin niin kovasti että en pystynyt enää nukkumaan. Monet yöt meni siis niin, että itkin kunnes herätyskello käski mennä töihin. Hävettää myöntää, mutta nukahtelin välillä töihin jos istuin hetkeksi johonkin ja tää lisäsi stressiä entisestään :/ toivun tästä kuormituksesta edelleen..